— Oliko teillä rauhallinen matka?
— Kohtasin Mszyniecin metsissä isohkon joukon talonpoikia, noin kaksisataa miestä ja ne minä tuhosin.
— Hyvä, mutta otitteko vankeja, sillä se on tällä hetkellä tärkeä asia.
— Otin, mutta…
— Mutta käskitte jo surmata ne, niinkö?
— En, teidän ruhtinaallinen armonne, päästin ne vapaaksi.
Jeremi katsahti hämmästyneenä Skrzetuskiin ja hänen kulmakarvansa vetäytyivät äkkiä yhteen.
— Mitä? Kuulutteko jo tekin rauhanpuolueeseen? Mitä tämä merkitsee?
— Armollinen ruhtinas, olen tuonut yhden vangin, sillä talonpoikien joukossa oli valepukuinen aatelismies, joka jäi henkiin. Muut vangit minä päästin vapaaksi, sillä Jumala lähetti minulle suuren armon ja lohdutuksen. Rangaistukseni kärsin mielelläni. Tuo aatelismies on herra Zagloba, joka toi minulle tietoja ruhtinattaresta.
Ruhtinas läheni nopeasti Skrzetuskia.