— Mistä?
— Szczuczynista.
Kmicic joutui hieman ymmälle, mutta salasi sen nopeasti ja sanoi:
— On oltava varuillaan! Onko joukko suurikin?
— Kymmenkunta ratsumiestä.
— Pitäkää pyssyt ladattuina. Mene! Sotamiehen mentyä hän kääntyi nuoren herran puoleen sanoen:
— Ovatkohan ne ruotsalaisia?
— Jos on totta, että Szczuczynissa on Wolodyjowski, — vastasi herra Rzedzian, — niin ne luultavasti ovat hänen joukkoaan. Tahtovat ennen paikoilleen asettumista tutkia, onko seutu turvallinen.
Kuultuaan tämän Andrzej alkoi kävellä huoneessa ja istuutui sen pimeimpään nurkkaan. Eteisestä kuului askelia,-ja muutamia miehiä astui huoneeseen.
Etunenässä kulkevan kookkaan miehen puujalka kolahteli lattiapalkkeihin. Kmicic katsoi mieheen, ja hänen sydämensä alkoi pamppailla.