Mutta samassa avautui ovi ja sisään astui Soroka. Tulen valo uunista sattui suoraan vääpelin kasvoihin. Józwa Butrym katsoi häneen pitkän aikaa ja kääntyi sitten Rzedzianin puoleen:
— Onko tuo teidän miehiänne?… Olen tavannut hänet jossakin.
— Ei — vastasi Rzedzian, — se on aatelismies, joka kulkee markkinoilla myymässä hevosia.
— Minne menette? — kysyi Józwa.
— Sobotaan, — vastasi ukko Kiemlicz.
— Missä se on?
— Lähellä Pjontekia.
Józwa, aivan samoin kuin aikaisemmin Kmicic, piti tuota omituista vastausta pilana ja sanoi rypistäen kulmakarvojaan:
— Vastaa, kun kysytään.
— Millä oikeudella kyselette?