»Onko se puhdas?»
»Pidä suusi!» Harald Nissen oli makuuhuoneessaan kiivennyt vuoteelleen.
»Tähän se on ripustettava», sanoi hän ja levitti molemmin käsivarsin lippukankaan valkealle seinälle.
»Sinullahan ei ole nauloja», kiusoitteli Holstein, joka koetteli pysytellä tasapainossa vuoteen päätypylväällä. Mutta nauloja oli Joán tuonut.
»Tässä on», sanoi hän ja puhui niin hiljaa.
»Kiitos.»
»Auta minua», sanoi Harald, joka takoi naulojaan lippuvaatteeseen.
»Pidä sitä.»
Joán nousi vuoteelle. Hän tarttui lippuun lujasti molemmin kourin.
»Lippu on kaunis», sanoi Holstein pylväältään, jolla hän keinui.
»Lippuko?» sanoi Harald ja vasaroi. »Se on kaunein koko maailmassa.»