Mutta äkkiä Chira huusi:
»Joán, Joán!»
»Mitä tahdot?»
Intialainen oli noussut ja tarttui Joán Ujházyn käsiin:
»Minä olen puhunut. Miksi et sinä tahdo puhua? Ehkä aasialainen ymmärtäisi sinua.»
Joán säläsi luomiinsa pari kyyneltä ja päästi nuoren intialaisen hienot ja keltaiset kädet.
»Ei», sanoi hän, »et sinäkään».
Ja meni.
Kun Joán tuli kotiin ja sisälle ruokasaliin, olivat täyshoitolaiset jo istuutuneet päivällispöytään. Joán asettui paikalleen Erik Holsteinin viereen. Erik istui ja pudisti päätään.
»Missä on Aponyi?» sanoi hän ja loi silmänsä Josefin tyhjän lautasen ylitse ilmaan, heiluttaen yhä päätään, aivan kuin mehiläinen olisi häntä pistänyt.