Hän ajatteli vain aivan käytännöllisesti. Pani kokoon erinäisiä tavaroita ja otti käsilaukkunsa. Juomarahat hän voisi lähettää. Erikille ja Haraldille hän voisi kirjoittaa.
Hän meni ulos, laukku kädessään, eikä tavannut ketään.
Eteisessä seisoi intialainen. Hän käänsi päätään.
»Minne menet?» kysyi hän.
»Pois», sanoi Joán, jonka ääni äkkiä värähti hänen sanoessaan tuon ainoan sanan.
Intialainen sanoi vain:
»Mistä te kiistelitte?»
Joán tuijotti hänen ihaniin kasvoihinsa.
»Sitä sinä et ymmärtäisi.»
Mutta äkkiä ruhtinas sanoi: