»Mutta veljeni on nähnyt paljon — niinä vuosina kun hän oli merillä.»
»Onko hän ollut merillä?»
»On, kolme vuotta. Mutta hänenhän piti tulla kaupan perijäksi, eikä hän ehkä ollut kyllin rohkeakaan, en tiedä, jäädäkseen merille.»
Tuokion aikaa oli äänetöntä, kunnes Joán kysyi, vain jotakin sanoakseen:
»Missä hän oli?»
»Kaliforniassa» — neiti lausui nimen niin venytellen, että kuulosti kuin se olisi ollut hyvin etäällä — ja Shanghaissa».
»Shanghain Settlementissä on kuulemma hyvin kaunista», sanoi Joán.
Ja äkkiä hän kysyi:
»Mikä teidän nimenne oikeastaan on, neiti?»
»Minunko nimeni» — ja tyttö nauroi tehden pieniä liikkeitä käsillään — »minun nimeni on Gerda».