»Meillähän täytyy olla lyhty», sanoi Erik.
»Niin täytyy», sanoi Gerda ja otti hyllyltä lyhdyn, mutta ei saanut sitä auki.
»Antakaa minun!»… Ja Joán avasi sen.
Tulitikku vapisi Gerdan kädessä, hänen koettaessaan sytyttää.
»Teidän kätenne vapisee, Gerda-neiti…»
»Niin», sanoi hän ja koetti nauraa, »olen aina pelännyt kellaria».
»Kuinka niin?» kysyi Joán ja sytytti, samalla kuin Holstein aukaisi kellarin oven.
»Niin, isoäidinäiti kertoi, että siellä kummitteli, sillä hän ei tahtonut että menisin sinne.»
»Niin, minä en sinne tule», sanoi rouva Jespersen.
»Tulet kyllä», keskeytti Gerda nopeasti.