181. Mainittu muuri on niinmuodoin kaupungin haarniskana, mutta sisäpuolelta kulkee toinen muuri, joka ei ole varsin paljon heikompi toista muuria, mutta ahtaampi. Ja kaupungin kumpaiseenkin osaan on keskelle rakennettu, toiseen kuninkaanlinna, lujine muurineen, toiseen taas Zeus Beloksen vaskiporttinen pyhättö, joka vielä minun aikoihini saakka on ollut olemassa, ollen neliönmuotoinen ja joka puolelta kahden stadionin pituinen. Pyhätön keskelle on rakennettu vahva torni, sekä pituudeltaan että leveydeltään stadionin mittainen, ja tämän tornin päällä on toinen torni ja taas toinen sen päällä, aina kahdeksaan torniin saakka. Niihin johtavat portaat on tehty ulkopuolelta ja kiertävät kaikkien tornien ympäri. Jotenkin keskellä portaita on majapaikka ja lepoistuimet, joille ne, jotka nousevat torniin, voivat istuutua lepäämään. Mutta viimeisen tornin päällä on suuri temppeli. Ja temppelissä sijaitsee suuri, kauniilla patjoilla peitetty leposohva, jonka vieressä on kultainen pöytä. Mutta mitään jumalankuvaa ei sinne ole asetettuna. Eikä kukaan ihminen siellä vietä yötä, paitsi se kotimainen nainen, jonka jumala valitsee itselleen kaikkien keskuudesta, niinkuin kertovat kaldealaiset, jotka ovat tämän jumalan pappeina.
182. Nämä samat väittävät — mitä minä puolestani en usko —, että jumala itse kulkee temppeliin ja lepää sohvalla, samalla tavalla kuin Egyptin Teebassa, kuten egyptiläiset kertovat. Sillä sielläkin nukkuu teebalaisen Zeun temppelissä nainen, ja molemmista näistä kerrotaan, että niillä senjälkeen ei ole yhteyttä minkään miehen kanssa, samalla tavalla kuin Lykian Patarassa on laita jumalan tietäjä-papittaren, silloin kun sellainen siellä on. Siellä näet ei aina anneta oraakelinvastauksia. Mutta aina milloin papitar siellä on, hän yöksi suljetaan temppelin sisälle.
183. Babylonin pyhättöalueessa on alhaalla toinenkin temppeli, missä sijaitsee suuri kultainen Zeun kuvapatsas; sen vieressä on kultainen pöytä, ja sen jalusta ynnä istuin ovat kultaiset. Ja kuten kaldealaiset sanoivat, on siihen mennyt kahdeksansataa talenttia. Ja temppelin ulkopuolella on kultainen alttari. Siellä on myös toinen suuri alttari, missä uhrataan täysikasvuisia elukoita, sillä kulta-alttarilla ei ole lupa uhrata muuta kuin ainoastaan imeväisiä. Suuremmalla alttarilla kaldealaiset myös polttavat kymmenentuhatta talenttia suitsutusta joka vuosi, silloin kun viettävät juhlaa tämän jumalan kunniaksi. Siihen aikaan oli vielä tässä temppelikartanossa myös kahdentoista kyynärän korkuinen kuvapatsas, pelkästä kullasta. Minä kyllä en sitä nähnyt, mutta kerron sen, mitä kaldealaiset kertovat. Sitä kuvapatsasta tavoitti Dareios, Hystaspeen poika, mutta ei uskaltanut sitä ottaa, jota vastoin Dareioksen poika Xerxes sen otti ja tappoi papin, joka kielsi liikuttamasta kuvapatsasta. Sillä tavoin tämä pyhättö on koristettu; ja siellä on monta yksityistä vihkilahjaa.
184. Tätä Babylonia ovat tietenkin hallinneet useat muut kuninkaat, joita assyrialais-historiassani tulen mainitsemaan, ja jotka ovat laittaneet kuntoon sekä muureja että pyhättöjä, mutta onpa niiden joukossa ollut kaksi naistakin. Se, joka hallitsi ennen, eli viisi miespolvea ennen myöhempää. Hänen nimensä oli Semiramis, ja hän teetti pitkin tasankoa valleja, jotka ansaitsevat katsomista. Sitä ennen joki tapasi tulvia yli koko tasangon.
185. Myöhempi kuningatar, jonka nimi oli Nitokris, oli ymmärtäväisempi sitä, joka hallitsi aikaisemmin. Niinpä hän ensiksi on jättänyt jälkeensä ne muistomerkit, joista tulen kertomaan, ja toiseksi hän, nähdessään kuinka meedialaisten valta oli suuri ja levoton, ja miten he riistivät toisen kaupungin toisensa jälestä, niiden joukossa Ninoksen, ryhtyi niin useihin varokeinoihin kuin suinkin. Ensiksikin hän kaivamalla kanavia, ylhäältä päin teki Eufrat-joen, saman, joka virtaa kaupungin keskitse ja joka ennen virtasi suoraan, sillä tavoin vääräksi, että se kolme kertaa virratessaan saapuu erään Assyrian kylän luo. Sen kylän nimi, johon Eufrat saapuu, on Arderikka. Vielä nytkin kaikki, jotka matkustavat tästä meidän merestä Babyloniin ja purjehtivat alas Eufrat-jokea myöten, saapuvat kolmasti tämän samaisen kylän tykö ja kolmena päivänä peräkkäin. Tämän suhteen Nitokris siis teki sillä tavoin. Mutta joen kumpaisellekin reunalle hän loi vallin, ja ihmetyttävää on, kuinka suuri ja korkea se on. Paljon yläpuolelle Babylonia hän kaivautti järveä varten altaan, joka oli vain vähän matkan päässä joesta, sekä kaivoi aina siihen saakka, kunnes tuli vettä, ja teki sen alan neljänsadankahdenkymmenen stadionin levyiseksi. Mutta sitä maata, joka tästä kaivamisesta lähti, hän käytti niin, että loi sen pitkin joen reunoja. Ja sittenkuin hän oli sen kaivanut valmiiksi, hän antoi viedä sinne kiviä ja teetti altaan ympäri kivireunuksen. Hän ryhtyi näihin molempiin toimenpiteisiin, että nimittäin teki joen vääräksi ja koko kaivannon suoksi, siinä tarkoituksessa, että joki tulisi hitaammaksi, kun se taipuisi useihin mutkiin, sekä purjehdus Babyloniin siten vääräksi, ja että purjehduksen jälkeen alkaisi pitkä kiertomatka järven ympäri. Ja hän toimitti nämä työt siihen osaan maata, missä solat ja lähin pääsy Meediasta sijaitsivat, siitä syystä, jotteivät meedialaiset, jotka pitivät liikeyhteyttä maan kanssa, saisi vihiä hänen toimistaan.
186. Täten siis hän, mitä syvyyteen tulee, ympäröi kaupungin. Mutta laitoksistaan hän teki itselleen myös seuraavan sivutyön. Katsoen siihen, että kaupunki oli jaettu kahteen osaan, joitten keskitse joki virtasi, oli edellisten kuningasten aikana, joka kerta kun joku tahtoi toisesta osasta mennä joen yli toiseen osaan, täytynyt kulkea veneessä, mikä minun nähdäkseni oli hankalaa. Mutta kuningatar korjasi senkin epäkohdan. Silloin näet kun hän kaivoi altaan järveä varten, hän jätti samaisesta työstä jälkeensä seuraavan toisen muistomerkin. Hän hakkautti hyvin suuria kiviä, ja niin pian kuin kivet olivat valmiit, ja paikka kaivettu, hän käänsi joen koko vuon kaivamaansa paikkaan. Sillävälin kun tämä täyttyi, ja vanha uoma kuivi, hän ensiksikin kaupungin porteista joelle vievien porrasten kohdalle muurautti joen reunat poltetuilla tilleillä samalla tapaa kuin muurin; sitten hän melkein aivan keskelle kaupunkia rakensi louhimistaan kivistä sillan, jonka kivet kiinnitti toisiinsa raudalla ja lyijyllä. Ja aina milloin tuli päivä, hän panetti niiden päälle neliskulmaisia hirsiä, joita myöten babylonilaiset astuivat. Mutta yöksi otettiin nämä hirret pois siitä syystä, etteivät asukkaat yöllä kulkisi toiselle puolelle ja varastaisi toisiltaan. Niin pian kuin kaivanto oli joen kautta tullut täydeksi järveksi, ja siltatyöt olivat järjestyksessä, hän johdatti Eufrat-joen vanhaan uomaansa järvestä, ja sillä tavoin sekä kaivanto tuli suoksi, joksi se olikin tarkoitettu, että kaupunkilaiset olivat saaneet sillan.
187. Tämä samainen kuningatar pani myös toimeen seuraavan petoksen. Sen kaupunginportin päälle, jossa oli suurin väenliike, hän valmisti itselleen haudan, niin että se tuli riippumaan itse portin yläpuolella, ja hakkautti siihen näin kuuluvan kirjoituksen: "jos joku niistä, jotka minun jälkeeni tulevat Babylonin kuninkaiksi, on rahanpuutteessa, hän avatkoon haudan ja ottakoon niin paljon rahaa kuin tahtoo. Mutta jos hän ei ole rahan puutteessa, älköön hän suotta sitä avatko. Sillä se ei ole edullista." Tämä hauta pysyi koskematta siihen saakka, kunnes kuninkuus joutui Dareiokselle. Dareioksesta tuntui ankaralta, ettei saanut käyttää tätä porttia eikä ottaa rahoja, vaikka ne siellä viruivat, ja kirjoitus itse kehoitti ottamaan niitä. Mainittua porttia näet hän ei voinut käyttää siitä syystä, että jos siitä olisi kulkenut läpi, olisi hänen päänsä yläpuolella tullut olemaan ruumis. Mutta avattuaan haudan, hän ei siitä löytänytkään rahoja, vaan ainoastaan ruumiin ynnä näin kuuluvan kirjoituksen: "jollet olisi niin määrättömän rahanhimoinen ja häpeällisen voitonpyyntöinen, et olisi vainajain lepokammioita avannut."
188. Semmoinen oli siis, kuten kerrotaan, tämä kuningatar. Mainitun naisen poikaa, Labynetosta vastaan, jolla oli sama nimi kuin hänen isällään sekä hallitsi assyrialaisia, alotti Kyros sotaretken. Kun suurkuningas lähtee sotaretkelle, hän ottaa mukaansa kotoa hyvin valmistettuja ruokia sekä karjaa; myös viepi hän mukanaan vettä Khoaspes-joesta, joka virtaa Susan ohi: ainoastaan sitä nimittäin kuningas juo eikä minkään muun joen vettä. Tämän Khoaspeen vettä keitetään ja sitä kuljettavat hopeisissa astioissa monenmonet nelipyöräiset muulien vetämät vankkurit, jotka seuraavat mukana, mihin kuningas milloinkin matkustaa.
189. Babylonia vastaan marssiessaan Kyros joutui Gyndes-joelle, jonka lähteet ovat matianilais-vuoristossa, ja joka virtaa Dardanian maan läpi sekä laskee toiseen, Tigris-nimiseen jokeen, joka taas virtaa Opis-kaupuugin ohi ja laskee Punaiseen mereen. Kun Kyros paraillaan koetti kulkea mainitun Gyndes-joen yli, josta päästiin vain laivoilla, astui virmapäissään muuan hänen pyhistä valkoisista hevosistaan virtaan ja yritti kulkea sen yli, mutta joki pyyhkäsi sen syvyyteen ja kuljetti sen mukanaan pois. Kovin pahoillaan tästä joen röyhkeydestä Kyros uhkasi tehdä sen niin voimattomaksi, että vastedes naisetkin polveaan kastamatta huokeasti voisivat siitä kulkea ylitse. Tämän jälkeen hän jättämällä sikseen retken Babylonia vastaan jakoi sotajoukkonsa kahtia. Sen tehtyään hän vedätti pitkin Gyndeen vartta satakahdeksankymmentä joka suuntaan menevää kanavaa, asetti sotajoukon pitkään riviin, ja niin järjestettyään sen, käski sen kaivaa. Ja katsoen suureen työväen joukkoon saatiin työ valmiiksi, mutta kuitenkin he tällä tavoin kuluttivat koko kesän siihen työhön.
190. Mutta niin pian kuin Kyros oli kurittanut Gyndestä jakamalla sen kolmeensataankuuteenkymmeneen kanavaan, ja seuraava kevät koitti, hän marssi Babylonia vastaan. Babylonilaiset puolestaan lähtivät häntä vastaan taisteluun ja odottivat häntä. Vaan kun hän marssiessaan tuli lähelle kaupunkia, niin babylonilaiset iskivät yhteen hänen kanssaan, mutta joutuivat taistelussa tappiolle ja tungettiin kaupunkiin. Koska he kuitenkin entisestäkin hyvin tiesivät, että Kyros ei pysyisi rauhallisena, vaan näkivät hänen samalla tapaa käyvän joka kansan kimppuun, niin he olivat ennakolta tuottaneet sinne elintarpeita hyvin moneksi vuodeksi. Siksipä he eivät ollenkaan välittäneet piirityksestä. Mutta Kyros oli suuressa pulassa, kun kului paljon aikaa asiain ollenkaan edistymättä.