Leeni toivotti vieraansa tervetulleiksi, esitti heille Sussun, — neiti Sofian — ja pyysi heitä istumaan.
Vieraat eivät kuitenkaan heti tottele, vaan alkavat katsella salin seiniä ja esineitä.
— Voi, miten täällä on hienoa ja kaunista, sanoi rouva Lehmanen.
— Ja niin maukasta, säesti rouva Vuori.
— Jos tämä olisi minun asuntoni, niin minä panisin sohvan tuohon nurkkaan kulmittain ja kukkaset sohvan taakse, se olisi paljon kauniimpaa, oli rouva Kukan mielipide.
— Ei, kyllä minusta sopisi sohva paraiten akkunain väliin, neiti
Tuulinen sanoi.
— Mitä, kysyi huonokuulonen neiti nähdessään sisarensa suun liikkuvan.
Sisar huusi:
— Eikö sinustakin, Amalia, sopisi sohva paraiten akkunain väliin?
— Juu, kyllä se sopisi. Muutetaanko se siihen?