JOHANNA
(säikähtyen).
Teille!… Teillekö…?
SAVELA
(jatkaa).
Niin, minulle!… Siellä on taloni tyhjänä… Tule sinne emännäksi! Syksyksi valmistuu uusi rakennuskin … siitä tulee suuri ja komea, komeampi kuin Sillankorva. Ei sinun silloin tarvitse hävetä omistaa, että olet Savelan emäntä.
JOHANNA
(kiihkeästi, torjuen).
Ei, ei! älkää puhuko! en koskaan!