(on liikutettuna kuunnellut, Jaakolle).
Nyt olen valmis. — (Menee Kreetan luo.) Hyvästi, Kreeta…! Te jäätte tänne … täällä teitä paremmin tarvitaan.
KREETA.
Johanna, lapseni…? etkö sinä sitte huolikaan minusta? (Itkee.)
JOHANNA
(liikutettuna).
Huolin, huolin kai!… mutta sitte … sitte keväästä vasta … te tulette … tulette katsomaan minun lastani… — Hyvästi, Kreeta … ja kiitos teille kaikesta … kaikesta!
KREETA
(liikutettuna).
Johanna! lapseni! — Niin … sitte minä tulen … tulen katsomaan sinun lastasi, Johanna… Jää Jumalan haltuun!