Merikosken liepeillä
Purot leikkivät, lehtoiset saaret ja kosken kuohuva vuo sulohetkiä mennehen ajan ne muistohon mulle tuo.
Mut muistojen sarja tummuu,
kuvat katkerat siintelee.
Näen kansan mi taisteli, kärsi,
mi puutteessa kalpenee.
Merikoski, sun kuohujas kulki
moni raataja venheineen,
toi tervoja, pettua järsi,
palas korpehen, kurjuuteen.
Nous' kaupunki, rikkaus harvain
tulos työst' oli raatajain.
Huvisaaren liepeillä tehtaat
kohos, kasvoi ja varttui vain.
Merikoski, sun liepehilläs
soi kärsimysvirret vaan,
tukahtunehet huokaukset,
kivut hallaisen nälkämaan.
Purot leikkivät, lehtoiset saaret sulomuistoja kuulla en voi, kun kansani kärsimysvirret yli kaiken korviini soi.
1907.
Kesävirkistystä
Ah, ollapa aaltoa välkeää ja rannan niittyä kaista ja illan ruskoa siintävää ja hieman luontoa maista.