Niin kauan kalpaa kantakaa, kun Idässä on kansa vapaa ja rajamailla turva taattu. Yhäti taistelkaa, ei sovinnolla hiventä hievahtaa saa rivimme!
VAPAUTTA KOHTI
Augiaan tallissa
Yhä talli Augiaan, vartioitu rautaovin, äärillään on saastojaan, inhaa ihmiselo kovin.
Missä viivyt, Herkules,
sadun jätti verraton?
Etkö muista kuullehes'
kutsumusta Olympon?
Tulis' murtaa lukot nuo,
rikki lyödä umpiukset,
tarvittaisi virtain vuo,
kevätmyrskyn tuulahdukset.
Kansa Herkules on vaan, senpä rynnätessä hetken loka tallist' Augiaan pian ottais pakoretken.
Esiripun edessä
Hitaasti umpeen vanha vuosi vieri.
Monella tuskan kyynel silmään kieri.
Mut tietkää, halki tuskien
siintävi tuike toivehen!
Hitaasti vanha vuosi vaipui umpeen.
Niin monet täällä sulki korvat lumpeen
valitushuudoilta. Ja nyt
on tuska heidät yltänyt.