Ulapalla alkoi
Vieno vierentäsi.
Kuljit kultaisena
Väike väreilläsi.
Loistit taivon sinisyyttä,
Toivojesi täytelyyttä.
Rantavuori täällä
Sua ihannoitsi.
Sinut sylihinsä
Saada unelmoitsi.
— Tässä mietin neitokainen,
Lieneekö — hän vuoren lainen.
Soita aalto soita,
Loiskaele rantaan!
Luo'os uurrelmia
Hopeisehen santaan.
— Soudattelen aukeoilla
Unelmien ulapoilla —
Voi mua tyttö.
Vaaran takan' on punainen mökki
Poikani kiharatukkaisen,
Talven kinosta sinne on matka,
Turhaan luoksehen toivonen.
Voi mua tyttö ja voi mua tyttö —
Tuisku se kinosta nostattaa —
Poikani, hilpeä, kiharatukka
Toista jo taitavi armastaa.
Armasta vuottava.
Permannon mä pesen valkeaksi,
Lehvillä sen kylvän vihannaksi,
Valko verhot laitan ikkunaan,
Ruususet tuon sille tuoksumaan.
Kukkasilla solmin suortuvani,
Helmysiä käärin kaulahani.
Lehdon liepeheltä käkösen
Iltakukuntahan huutelen.
Näin mä sua vuotan poikaseni,
Tule, tule minun mökilleni!
Oisin kukka, ollos perhoni,
Henkiös mun hellin tuoksuni!