Hyvästi nyt soi,
Kaiju, huminoi
Haaveitteni rantamille!
Kaiho rinnassa
Poijes riennän ma
Seutuville kaukaisille.
Lahden tyynessä.
On aamupäivä kesäinen,
Kun venhollani meloilen
Tän lahden tyynessä.
Ja aallottaret laulelee.
Ja kaislat hiljaa humisee
Wain riemusäveltä.
Nuo lummekukat valkeat,
Mitk' aaltoloilla soljuvat
Tuon laulun ymmärtää.
Ja heillä sydän sykkäilee,
Kun teränsä he aukaisee
Ja ylös pilkistää.
Tääll' lumpeen lailla minäkin
Ain keinuella mielisin
Ja jättää mantereen. —
Kai kerran aaltoin laulaissa
Mun ottais Ahti helmaansa
Ja veisi kullakseen.
Väsyneen valitus.
Joko tuonetar tumma impi
Mua luoksesi viittoat,
Joko kerrot kutsua kalman,
Mua matkahan joudutat?
Olen lähtöhön valmis oitis,
Tule tuonetar, toivoni!
Elo tää on tyhjyyttä mulle,
Sen jätin jo hyvästi.
Mä lemmen oikkujen orja
Olen kurja ja väsynyt.
Olen kuivalle hietikkomaalle
Nyt tielläni eksynyt.
On pienoset lähteen silmät,
En niistä mä reipastu.
Join kerran keitahan vettä,
Ja se juoma ei unhotu.