30 p. Lokak.
Yhteiskunta myrskyää, kansa nousee tuhatpäinen. Kaikki pyörät pysäyttää työmiesjoukko, jättiläinen.
Kaikki pyörät seisomaan,
työmiesten se ompi tahto.
Aallot kulkee kulkuaan —
korkealle lentää vahto.
Vapaus soi ilmassa,
nousee uuden ajan aamu.
Kansa katkoo kahleensa,
väistyy sorron harmaa haamu.
Teon tulikukkaset
esiin puhkee suuret, ylväät.
Murtuu salvat, estehet,
kaatuu sorron tukipylväät.
Orjat paljaiks' riistetyt
kärsimänsä kohlut kostaa.
Punalipun puhtaan nyt
kansa korkealle nostaa.
Ovet jylhäin vankilain
taika-iskuin aukeaapi,
vapauteen ponnahtain
vankilaumat vaeltaapi.
Tulta sielut leimuaa. —
Tuomiota kansa säätää,
valtapaikat valloittaa,
konnat niistä alas häätää.
Kuuluu ryske, rysähdys,
murtuu pakkovallan pohja.
Vapaus ja veljeys
vastaisuuden ompi ohja.
Kaikki pyörät seisomaan!
Orjuudest' on tehty lakko.
Iskekäämme sortajaan,
sen on alistua pakko.