Hän juoksi kappaleen matkaa, seisahtui, mietti hetken, palasi pojan luo ja antoi hänelle kepin ja käden yht'aikaa.
— Hyvästi Andreas, minun täytyy palata kartanoon lukemaan Henrikin kanssa. Uh!
— Etkö kärsi lukemista?
— En!
— Etkö kärsi Henrikiä myöskään?
— En kärsi häntä!
Ellen kääntyi ja juoksi kotia täyttä laukkaa. Koski vielä vähän jalkaan, vaan hän astui sitä kovemmin sillä. Hän kävi samaa tietä aidan yli ja ikkunasta sisään. Henrik seisoi pöydän ääressä ja käänsi lehtiä kirjoitusvihossa.
Ellen meni nopeasti hänen luo, otti tuolin ja istui pöydän ääreen.
— Pitääkö meidän aloittaa taas, Henrik?
Hän ei vastannut, vaan koetti saada erillensä läkkiset lehdet.