Holger Drachmann on suuruus pohjoismaisten kirjailijain joukossa, vaikka hän suomalaiselle yleisölle on tähän saakka ollut melkein tuntematon suuruus. Tuskin mitään on näet tältä mainiolta kirjailijalta tähän saakka vielä suomenkielelle käännetty.
Holger Drachmann on sekä suorasanainen kirjailija että runoniekka, mutta kirjoittipa hän runoa tai proosaa, aina on hän runoilija puhtainta perua. Kotimaassaan Tanskassa arvostellaan häntä maansa etevimmäksi lyyrilliseksi runoilijaksi ja välitön, uhkuva, voimakas ja miehekäs lyyrillisyys onkin hänen pää-ansioitaan. Tuskin on sitä ilmausta Tanskan kansan luonteessa ja tunne-elämässä, tuskin sitä vivahdusta sen luonnossa, jolta ei olisi hänen salakielisessä kanteleessaan soinut. Kansansa hyvät ja heikot puolet kuvastuvat sekä hänen omassa luonteessaan että hänen kirjallisissa tuotteissaan. Hedelmällisellä tasankomaalla ja meren ympäröimillä saarilla asuva tanskalainen on hilpeä, vilkas, hyväluontoinen ja hiukan kevytmielinen, samalla kuin helppo yhteys ulkomaan kanssa ja suuri pääkaupunki on kasvattanut hiukan veltostunutta maailman tottumusta ja vanhoille sivistysmaille omituista ivaa. Kaikki nämä ominaisuudet kuvastuvat Drachmannin teoksissa mitä vaihtelevimpien tunnelmien temmellyksessä. Siksi on häntä syystä sanottukin Tanskan tanskalaisimmaksi kirjailijaksi.
Pitkä on luettelo hänen teoksistaan. Yksin lukien on niitä ilmestynyt 37 nidosta, joiden joukossa on runovihkoja, novellikokoelmia, näytelmiä, murhe- ja satunäytelmiä, isänmaallisia lauluja ja sotalauluja, joita on verrattu Runebergin "Wänrikki Stoolin tarinoihin", eepillisiä historiallisia runoelmia, matkakertomuksia ja romaaneja.
Suurinna ja onnistuneimpana esiintyy tämä monipuolinen kirjailija kuitenkin pienissä kertomuksissa kansan elämästä, etenkin merikansan s.o. merimiesten ja kalastajain elämästä. Siihen määrin on hän tällä alalla antanut parhaansa, että häntä toisella liikanimeltä on kutsuttu myöskin "meren runoilijaksi".
Näistä merikansan elämää kuvaavista kertomuksista tarjotaan nyt pieni valikoima suomalaiselle yleisölle. Suoranaisen aiheen tämän tuttavuuden tekemiseen tarjoo vielä se seikka, että Drachmann äskettäin täytti 50 vuotta ja vietettiin hänen syntypäiväänsä lokakuun 9 p:ää kirjailijan isänmaassa kirjallishistoriallisena merkkipäivänä.
Drachmann, jonka isä oli tanskalainen runoilija, syntyi Kööpenhaminassa 9 p:nä lokakuuta 1846. Ylioppilaaksi tultuaan v. 1865 aikoi hän maalariksi, oleskellen v. 1870 Lontoossa maalausta harjoittaen ja samalla ollen sanomalehtien kirjeenvaihtajana. Lontoosta palasi hän kuitenkin kotimaahansa jo v. 1871, jolloin tärkeä käänne hänen elämässään tapahtui. Siihen aikaan oli näet Georg Brandes alkanut pitää kuuluisia luennoitaan virtauksista 19:nnen vuosisadan kirjallisuudessa ja tempasi uusi kirjallinen innostus, jolta oli realismin kuohuaikaa, Drachmanninkin mukaansa niin, että hän antautui kirjalliselle alalle. Samana vuonna julkaisi hän näet vallankumouksellisen runoelman "Englantilaisia sosialisteja" ja seuraavana vuonna kokoelman suorasanaisia kertomuksia "Med Kul og Kridt" (Kynäpiirroksia) ynnä runokokoelman "Digte", joiden sisältö oli sosialistista laatua. Näiden julkaisemisen kautta teki hän nimensä tunnetuksi ja kohosi senaikaisen nuoren realistisen Tanskan johtajaksi. Suurinta huomiota saavutti hän kuitenkin ehkä isänmaallisilla kuvauksillaan saksalaisten valloittamasta Tanskasta (Sleswigistä ja Holsteinista), jotka löytyvät v. 1877 ilmestyneessä kirjassa "Derover fra Grænsen. Streiftaag over det danske Termopylæ (Als-Dybböl)" s.o.: "Rajan takana. Waelluksia Tanskan Termopylessä." Näitä teoksia on sitten seurannut melkein joka vuosi ja välistä kahdestikin vuodessa teos toistaan parempi — tai huonompi, sillä Holger Drachmann on kovin epätasainen ja epäjohdonmukainen kirjailija, joka ei ainoastaan innostu mitä erilaisimpiin aiheihin, multa myöskin on tunnustanut vastakkaisia aatesuuntia omikseen. Sen kautta, että hän milloin on kuulunut ei ainoastaan kirjalliseen, mutta myöskin valtiolliseen vasemmistoon, jotka Tanskassa niinkuin muuallakin usein kulkevat saman lipun alla, milloin taas osoittanut taipumusta liittymään oikeiston riveihin, on hän saanut kokea ankaraa kohtelua molempain puolelta. Hänen neronsa on kuitenkin aina lopulla kohottanut hänet yläpuolelle puolueiden ja se korkea asema hänellä vieläkin on.
Suuren osan aikaansa on Drachmann oleskellut ulkomailla, asuen m.m. Italiassa, josta aiheet moniin hänen teoksiinsa ovat kotoisin. Tätä nykyä asuu kirjailijavanhus Hampurissa. Useita kertoja on valtio hänen teoksiaan palkinnut m.m. antaen hänelle 1400 markan suuruisen vuotuisen eläkkeen.
Suomentaja.
Björn Sivertsenin häämatka.
Suuri karhu [björn = karhu] hankki häitään.