Aterioituaan olivat nuorukaiset lähtövalmiina.
Menelaos asettui kultapikari kädessään hevosten eteen ja tyhjentäen pikarin jumalien kunniaksi lausui:
"Onnellisina olkaa, nuorukaiset! Tervehtikää Nestoria, joka minua
Troiassa kuni omaa poikaansa holhosi."
Telemakos vastasi siihen:
"Terveisesi viemme, Zeun suosikki, ja jos kerran isäni Odysseun kohtaan, kerron hälle sinun vieraanvaraisuudestasi ja näytän lahjojesi runsauden."
Heidän siinä puhellessaan lensi kotka heidän päänsä päällä, kynsissä kesy hanhi, jonka se oli tarhasta siepannut. Miehiä ja naisia juoksi huutaen sen jäljessä. Peisistratos kysyi silloin Menelaolta:
"Ruhtinas, meillekö jumalat tämän merkin lähettivät, vai sinulleko se oli tarkoitettu?"
Helena riensi silloin vastaamaan:
"Jumalat sydämeeni selityksen panivat ja sen tahdon teille nyt kertoa.
— Kuten vuorilla syntynyt kotka ryösti kartanon hanhen, samoin palaa
Odysseus harharetkiltään — ellei hän jo olekin palannut — ja tuottaa
kosijoille turmion."
"Ennustuksesi toteutukoon, kuningatar", vastasi Telemakos.
"Jumalattarena silloin sinua palvon."