— Lähetin poikamme varoittamaan sinua, — jatkoi Barbette kauhistuneena, — mutta hän ei sinua tavannut.
Chouani nousi ja löi vaimoaan niin rajusti, että hän puolipyörtyneenä kaatui vuoteelle.
— Kirottu nainen, olet syössyt minut kuoleman kitaan! — hän sanoi.
Mutta pelästyneenä hän otti vaimonsa syliinsä.
— Barbette! — hän huusi, — Barbette!… Pyhä Neitsyt, löinpä liian lujaan!
— Luuletko, — kysyi Barbette avaten silmänsä, — että
Marche-à-Terre saa sen tietää?
— Gars sanoi, — vastasi chouani, — ottavansa selvän siitä, mistä petos johtui.
— Sanoiko hän sen Marche-à-Terrelle?
— Pille-Miche ja Marche-à-Terre olivat Florignyssa. Barbette hengitti vapaammin.
— Jos he koskevat ainoaankaan hiuskarvaan päässäsi, — hän sanoi, — niin täytänpä heidän lasinsa etikalla.