Jumalani, oletko Sinä itse pyhittänyt kahden ruumiin yhteyden; oletko Sinä itse säätänyt, ettei mikään saa niitä eroittaa, vaikka sydämet riistäytyvät pois toisistaan, kulkien kumpikin omaan suuntaansa, ja ruumiit kahden vainajan tavoin jäävät toistensa luo.
Taas olet sinä luonani — oi omani — omani, ota minut mukaasi — jos olet harhakuva, jos olen sinut keksinyt ja jos sinä olet syntynyt minusta ja nyt ilmestyt minulle, niin tahdon minäkin muuttua harhakuvaksi, tulla sumuksi ja savuksi yhtyäkseni sinuun.
NEITO.
Seuraatko minua koska tahansa, kun tulen sinua hakemaan.
MIES.
Joka hetki olen sinun omasi.
NEITO.
Muista.
MIES.
Viivy — älä unen tavoin haihdu.—Jos olet kauneuksista ylin, jos olet kaikkien ajatusteni ajatus, miksi et viivy hetken toivomusta, hetken aatosta kauemmin.