Hänen uskollisen seuralaisensa ruumis, kuollut ruumis — mutta täällä hallitsee jonkun henki — entä tuo lakki — sama vaakuna on siinä. Katso tuonnemmas, kiveä, joka pistää kuilun yli — sillä paikalla pakahtui hänen sydämensä.
LEONARD.
Sinä kalpenet, mestari.
PANKRATIUS.
Näetkö tuolla, korkealla, korkealla?
LEONARD.
Terävän huipun yllä näen kaltevan pilven, johon auringon säteet sammuvat.
PANKRATIUS.
Kauhea merkki palaa siinä.