Samalla sinä kasvat ja kaunistut. Ei ole sinulla sitä maidon ja mansikan tuoksuvaa tuoreutta, joka on nuoruudelle ominaista, vaan sen sijaan ihmeellisten, käsittämättömien ajatusten kauneus, joka varmaankin vuotaa sinulle toisesta maailmasta, sillä vaikka silmäsi usein ovat riutuneet, poskesi kalpeat ja rintasi painunut, pysähtyy jokainen, joka sinuun katsoo, ja sanoo: »Miten ihana lapsi.» Jos kukalla, joka kuihtuu, olisi tulesta sielu ja taivaasta hengen pyhä lento, jos sen jokaisella maata kohti nuokkuvalla lehdellä olisi enkelin ajatus kastepisaran sijasta, niin se kukka olisi sinun näköisesi, oi lapseni — kenties ne olivatkin sellaisia ennen Aadamin lankeemusta.
Hautausmaa. Mies ja Orcio goottilaisten pilarien ja tornien peittämän haudan ääressä.
MIES.
Ota hattu päästäsi ja rukoile äidin sielun puolesta.
ORCIO.
Siunattu Neitsyt Maaria, Jumalan armoitettu, taivaitten Kuningatar ja haltijatar kaiken, mikä kukoistaa maassa, pelloilla ja virtojen äyräillä…
MIES.
Miksi muutat rukouksen sanoja? Rukoile niinkuin sinua on opetettu, äitisi puolesta, joka kymmenen vuotta sitten juuri tällä samalla hetkellä kuoli.
ORCIO.
Ylistetty Neitsyt Maaria, Jumalan armoitettu, Herra olkoon kanssasi, siunattu sinä enkelien seassa, ja jokainen heistä, kun sinä kuljet ohitse, tempaa sateenkaaren siivistään ja heittää jatkaisi alle. Sinä kävelet niiden päällä kuin laineilla…