Hiljaisuus:
Hiljaisuus
Täällä ma tahdon
Kastehelmi
Juhannustulilla
Hiljaa, hiljaa —!
Meren laulu
Matkan varrelta:
Öisellä matkalla
Erotessa
Isäni
Hämärtyessä
Suru
Myrsky-yönä
Melpomene
Kuoleva Sokrates
Per aspera:
Eheu Fugaces!
Pitkä on tuskan tie
Per aspera
Sataa
Hän on kuollut!
Kevät on mennyt
Kahlittu Promotheus
Kuutamo-oodi
Finaali:
Ensi lumi.
PROLOGI
PROLOGI
Tuomet valkeina kukkii, tuomet kukkii ja tuoksuaa. — — Yli aavan, välkkyvän seljän sinä katselet kauas pois: — siellä, siellä — kaukana on maa, jonne kaipaus kantaa, siellä, siellä — kaukana on maa, jonka ei näy rantaa. Aavistus vain säteissä auringon entää taa meren aukean, jonka ääriltä laulajat lentää kesäisin, helkkävin viestein, — aavistus vain ja katseen kaipaus kohtaa maan, joka taivaanrannalla hohtaa säihkeessä auringon.
Tuomet valkeina kukkii, tuomet kukkii ja tuoksuunsa sulkee puiston ja haaveet ja toiveiden maan.