Mari ott tinakokkare ja meinas sill faari nokka lyärä ja sanos:
»Selittäkkä toi ny vaa, ett mää saan kans vala.»
Faar otta kuvan kettesäs, kattele sitä ja kääntele joka pualell ja sitt hä sano ett:
»Mina ymmärä se simmoseks, ett Jussi all makka simmonen ku varasta henen pöksystäs knapi' pois ja näyttä vähä silt niinkö se pakkais varastama jotta muutaki», selittä faar, »ja mä neuvo su Juss ett sä kato' pärä vaa.»
»Jaaha, kyll mää ymmärä», sanos Juss.
Ny' tälletä uurestas tina sulama ja Hessu kaatta taas. Meinata ett keneläs ny valeta, mutt ku Mari o nii hätäne, nii meinata ett valeta henell ny. Mari antta sen kuva faarill sitt taas ja sano:
»Ett sanokan pia nyy.»
Faar otta kuvan kettesäs ja kattele sitä joka pualelt. Hä sano:
»Jaa, ei mina ny oikken tiär mutt näyttä silt, niinkö ei tää jouruis koska naimissi, mutt viis kakara sill näkky tulevas ja kaikk ova ryssän tekko. Ja näyttä silt niinko räkä roikkusis jokase nokast, ku o nii ruakotoine äit ette niit koskan pyhi.»
»Saa-», sano Mari ja plättä faari korvall nii ett faari lakk lenttä tiäs kuin kauvas.