»Mitä kissa' kirkos tekevä, pois siält koirakki ajeta», sanos Alma.
»Ja mill mä helkut sitt menisi, ei mull simmossi piaksujaka ol», sanos Mari, »ku mä ole noist suvipiaksuistaki jo tansanu flatkuttanu antura' pois.»
»Ooja, pojat», sano Hessu, »kyll siit toimen tulla, pan noi mu vanha filttitossun jalkkasas.»
»Nii oikken, papi saarn jäis keske, ku luulis karhun kirkkon tuleva.»
»Nii hän tavalisest pruukkaki saarnata, yhrest pojast vaa ja sitt kaikelaisist luantkappaleist, Peetlehemin talleist ja muist simmosist, kyll se karhki siin sitt samall mene. Ja jos sä uskos tai ei, Mari, nii sää oleskin kaikkie muitte näköne, mutte ihmise.»
»Nii ja Hessu taas ei ymmär enemmän papi saarnan pääll ku sika tuullmyllyn pääll», sanos Alma.
»Älkkä siin ny solkakko sitä ja tätä», sanos ämänt, »mutt laittaka ittes reera ny vaa, nee' ku menevä.»
»Nii‘ jos päätetä sitt simmott vaa», sanos Lempi, »ett Hilma ja Alma saava mennä Mäti rekke ja mää ja Kustaava mene Jussi rekke.»
Ny juakse Minne sihe sama sakki ja sano:
»Viäläk tä Mali olet täikupuli?»