Juss purotta olkikahlo juur pöörä ette, nii ett tossatta. Sitt jokane juakseva olkikahlon tykö ja ruppeva avama se sirett.
»Olkka ny nätist», sano ämänt, »ette ne olje heti koht alkkusas sekau.»
Mari mene päistikka olkkassa, nii ett nenä sattu permantto.
»Saa—.»
»No koitas kiro vaa just joulaatton», sano Lempi.
»Niin kyll, mutt kun toi Hessu pumppas muu päistikka, se o sitt niinku ukkosen tappama piruraato», huutta Mari siält olkkasast.
Ny o olje' kaunist levitetty, noin pualväli permantto vaa. Ei toto ette saa tällät, siält voi priisku' pian kipeni joukko.
Ny ruveta heittämä olkki katto. Juss otta ens pivon täynö olkki, paiska katto ja huutta »kaoroi». Kolm olkke jää roikkuman katto.
»No vähäpä jäi», meinas Juss, »mutte mull oi niin pal kylvyssäkä.»
Ny tekke taas saman tempu Hessu. Henell jää vaan kaks.
»Ei suli tul' koska olemanka muut kun kaks peruna», pilkkas Mari.