»Ne vaan tommossi ova, ku o liia vähä hylli välilaes.» Ny sitt sano isänt ämänttä:
»Onkos suli siäll kaffe? Mee' teen täss ny' piänen punsi, ett aattost juhla' korkkjama.»
Sitt tälletä nii munt pualkuppi, kui munt miästäki o, ja viinpull kans pöyttä. Hessu koitta nii varppista, ett näkis, jos henen kuppis kans o vaan puolilas. Mutt sitt hää huamaki, ett onki yht kuppi vähemän ku heit miähi o. Hän katto flikkojen pööräll ja näkke, ett siäll o yks kuppi enemän ku flikoi o. Ja Alma häärä niinkö suavankeittäjä torttupussis kans. Sitt miähe ruppeva juaman punssi ja flika' saava kaffett ja tortui, niit ku Alma ol tätin tykkö tuanu. Hessu o vähä niinku nolo näkönen, ku hä jouttu sinn flikkajen pöyttä. Sitt hä huamaki, ett henen kaffetassis ympärs oi yks tortt enemän ku muill. Sitt hän kääntty Alman puale ja kyssy:
»Onkos tää ny sitä rukoukse herelmä.»
»Nii», sano Alma, »Hessu o vissin kiukkune vaan, kunne hän punssi saanu.»
Sitt ämänt viä yhren pualen kupi sinn miästen pööräll lissän taas ja vilkase Hessu, ett Hessu ymmärs ett hää saa sittekkin punsi. Ny Alma ruppe parkuma.
»Ol vai, veulo, oi», sano ämänt sihe, »ei sunka mää sitä suit kysy, kosk mää Hessull punsi anna.»
Isänt mene ny kamari ja tule siält takas jelle vähä ajan päräst. Sitt hää antta kaikill trenkeill kaulkaati ja pualikkan properaari, mutt Matt sai viäl lisäks yhren paketi ryssälehti. Hee' kiiti' sitt ja näyti' kovi ilosilt.
Sitt ämänt men taas kamari ja tul vähä ajan päräst takas ja toi piikoill pual naula kaffett ja sokeri ja sanos Marit samall:
»Muist sää, ette sää sitä kylän klossell taas juat.»