»Olik see kans oikken ku tee oma ämmän hakkasi, nii ett see rupes ontuma?»
»Ol oikken, ku hää meinas pettä mun, niinku Eeva enne Aatami.»
»Mimmotti sitt?» huus jo ussemppa äänt.
»Sillo ain ku hä noitumas ol ja ku hä noituma läks, toi hän kirnu muu viäresän maat.»
»No sä korkkja laki ja oikeus, mee'pyyrä ett sää jäisi'tänn meiti asjotamm tuamittema.»
Sitt hee riisuva faarilt pois vaatte, ja faar men penkill istuma.
Ny ruppeva Jokikausta flika ja poja valmistelema ittetäs poislähtö.
Sitt faar kyssy Kaapolt:
»Eikös sinu ol ny' kova ikävä, ku sinu Lottas on pois menny?»
»Ei mull mittä erityissi Lottai ol», meina Kaapo sihe sitt.
»Kyll mar sinä silt sentä ole' preivei saanu», sano faar taas.
Ei Kaapo ol mittän kuulevanas faari juttu.