— Me olemme köyhiä ja varattomia miehiä, emmekä voi sentähden vaivojanne rahalla palkita, mutta palkitsemme sillä, millä voimme: Seuratkoon, emäntä, siunaus sitä työtäsi, johon tänä aamuna ensiksi ryhdyt!
— Voi, voi, on sitä siinäkin palkkaa, enemmän kuin ansaitsen, lausui emäntä kiitellen ja teeskennellen vaatimattomuutta.
Ja kun vieraat olivat lähteneet veti hän esille rahakukkaronsa ja aikoi ruveta lukemaan siinä olevia rahoja. Mutta samassa huomasi hän pihamaahan tulleen kaksi naapurin sikaa ja hän lähti ensin ajamaan niitä pois pihasta. Mutta kun hän rupesi niitä ajamaan, tuli niitä yhä uusia ja uusia pihamaalle ja sai hän ajaa niitä aina kolme päivää, eikä ne sittenkään tahtoneet loppua. Ja kun hän sitten tuli lukemaan rahojaan eivät ne enää karttuneetkaan, vaan oli siunaus seurannut tuota sikain ajoa.
Niin kävi rikkaan talon emännälle köyhien matkalaisten kohtelemisen johdosta.
Rikas talo ja köyhä ukko.
Kerran kulki eräs köyhä mies maantietä pienen poikansa kera. Tuli ilta ja heidän piti saada yösija. He tulivat erääseen rikkaaseen taloon.
Siinä pidettiin häitä, eikä heille annettu yösijaa. Sanottiin: menkää saunaan!
Mutta siinä talossa makuutettiin koiratkin kamarissa ja annettiin heille herkkuja.
Köyhä mies ajatteli surulla köyhäin kulkevaisten kohtaloa ja päätti koettaa konstiensa tehokkuutta. Hän kääntyi saunan nurkkaan päin, sopotteli siellä hieman ja sanoi pojalleen:
— Menepäs katsomaan, mitä hääväki tuvassa tekee.