— Hyvin mielelläni suostun ehtoihisi, mene vain puolestani piispalle vastailemaan.
Asia sovittiin ja huomenna oli talonpoika papin puvussa piispan edessä tämän kysymyksiin vastailemassa.
Piispa otti hyvin juhlallisen asennon ja teki ensimäisen kysymyksensä:
— Niin, vastaapas tähän ensimäiseen kysymykseen. Kuinka pitkälti on matkaa meren pohjaan?
Talonpoika-pappi mietti hetken asiaa, yskäsi ja lausui vakaisesti:
— Oi, herra piispa, kuinka yksinkertaiseksi minut luulettekaan, ettekö usko minun tuota tietävän. Kiven putoamahan sinne on matkaa, sillä jos kiven mereen heittää, niin menee se varmasti pohjaan, ellei tänään niin huomenna.
Piispa joutui tuosta vastauksesta aivan ymmälle ja katsoen kovin tarkkaavaisesti tutkittavaansa lausui hänelle:
— Niin, aivan oikein, mutta vastatkaapa minulle siihen toiseen kysymykseen. Kuinka pitkältä on matkaa taivaaseen?
Talonpoika-pappi mietti taas hetken asiaa ja vastasi taas yhtä vakaisesti:
— Oi, herra piispa, ettekö luule minun tuota tietävän. Silmänkantamahan sinne on matkaa, ja jos silmä kantaa lähemmäksi, niin on taivas lähempänä, mutta jos se kantaa kauvemmaksi, niin se on kauvempana.