Samassa ehätti syöjättären tyttö airoihin ja tempasi veneen voimakkailla vedoilla loitos paikalta. Kun veli hätäytyneenä yritti sisartaan tavottamaan, oli tämä jo kaukana ja veden alla.
Veli vaipuu suureen suruun. Sisar on mennyt ja kenenkä nyt viet morsiameksi kuninkaan pojalle. Mitä kuninkaanpoika sanoo!
Syöjättären tyttö ennättää häntä lohduttelemaan:
— Vie minut kuninkaanpojalle sisaresi asemesta. Sillähän pulastasi pääset ja surusi sisarestasi kyllä ajan kera katoo.
Poika kun ei tiedä tuskassaan muuta neuvoa, niin suostuu tuumaan. Syöjättären tyttö pukeutuu sisaren vaatteisiin, ja sitte lähdetään linnaan päin.
Kohta päästään perille. Kuninkaan poika tulee jo rantaan heitä vastaan, morsiantaan näet tervehtimään. Mutta kun hän huomaa pojan mukana olevan niin ruman ja riettaan näköisen ihmisen, niin hän kovin hämmästyy, kysyy pojalta:
— Mitä, tämmöinenkö se sinun siskosi on?
— Tämmöinen, vastaa poika.
No, kun se on pojan sisar, niin ottaahan kuninkaan poika tytön morsiamekseen ja saattaa hänet linnaansa. Mutta veljelle hän antaa rangaistuksen ja sanoo henkivartijoilleen:
— Koska tämä mies on pettänyt minut, niin ottakaapa hänet ja viekää hänet kyiden, käärmeiden sekaan!