Ja nyt on lintujen liiton aika Ja kielojen kukinta-aika, Ja vetreän metsän läpitse käy Nyt vanamon tuoksun taika.
Ai auterepilvessä aurinko paistaa, Ja tuulet ne lahdella untuu, Ja karja se kaahlovi kaihloja syöden, Ihan ihmeitä ilmassa tuntuu.
Ja nyt on kesä ja nyt on lämmin Ja tyttö on avojalka — Ja ei tällä poijalla paijat paina, Kun kulkee se uima-rantaan!
Kun ruis kukkii.
Heilimöi, heilimöi, Halmehemme heilimöi! Ruis se siellä lauleleepi Hupaisesti hulmuten.
Irja impi, lieto lintu, Lähtekäämme kedolle, Käsitysten kävelkäämme Aaltoovalle pellolle! Joudu, kallis, joudu pois, On kuin koko ilma sois.
Humiskaa te sorjat pellot, Laulakaa te tähkäpäät, Soikaa nurmen sinikellot, Kilvan kaikki heliskäät: Heilimöi, heilimöi, Halmehemme heilimöi!
Älä sinä tyttö ja älä sinä tyttö!
Älä sinä tyttö ja älä sinä tyttö, Älä sinä metsähän lähde, Kun olet koito ja kun olet keito Sen sydämmen surusi tähden!
Älä sinä tyttö metsähän lähde, Kun olet yksinäsi, Vaan lähde sä sitten kun kerralla käy Sun ainoa ystäväsi!