Me itkeä siis emme saisi, emme,
kuink' armottomalt' tuntukoonkin kohtalo.
On meidän tehtävämme yksi aina:
Elämän tutkimus ja taistelo!
26.XII.1908.
ABI MALE SPIRITUS.
Kateus! Kateus!
Miksi isket sydämeeni?
Ilkeästi, julkeasti
raatelet mun ihanteeni!
Kunnia ja mainevalta?
Menkää pois, te henget pahat,
Menkää pois mua kiusaamasta,
Onnenpotkut, lahjarahat…
Jumalani, jumalani,
päästä miestä mammonasta!
Tuhansiin tuo myrkky uppos —
Säästä miestä saastumasta!
Abi male spiritus!
Taiteilijan henki paha
se se onpi, se se onpi:
mailman loisto — suuri raha.
INHIMILLISTÄ
On mulle edullista — virkkoi ystäväni Strix:
myös hiukan olla tuttu Senaattorin kanssa,
hän paljon vaikuttaa voi auktorteetillaan
ja kiel' on kiukka, tiedän, rouvallansa.
— Kai mar! ma myönsin: työs on tärkeää,
tietysti kukin agiteeraa aatteitansa!
Vaan hiisi sentään taatkoon sinatyörskaa:
mies! kuinka aijot kestää juorujansa?