(1908.)
"LAUREATUS".
(Kun minut haastettiin oikeuteen "Jumalan pilkasta").
Taistele loppuun saakka!
Taistele sieluni, kestä!
Raskaus on kantaa taakka,
Maailman pettämys, pilkka.
Taistele, vaikka se painaa!
Ihminen, vapautes orja,
Taistele yksin ja aina,
Onnessa orpo,
Pian olet kenties vainaa —
Sitten et jaksa…
Ihminen myrskyssä muista:
Ei meri iäti möyry!
Hetkien heikkous suista:
Aallot ei alati pauhaa!
Tuuli ei henkeäs raasta:
Raivokin etsivi rauhaa.
Kerran on tyyntyvä ilma,
Saapuvi lauha…
Helppo on soutaa.
Katkera mielesi malta!
Herjasta herkee!
Vihasi armahan alta
Kunnian kukkaset itää.
Kaunis ei koskaan haihdu,
Mikä on pyhää, se pitää,
Nousevi mullasta valheen,
Kohtalo surmaa ei sitä —
Vaikka sun surmais.
Iskenet liiaksi lujaa,
Hurjana huoltesi vuoksi?
Rientelet riuhuen kujaa,
Uhmaten korpien yötä? —
Iske! Kulje kuin tahdot:
Kunhan et tuskastu työtä!
Aatteesi puolesta seiso
Vasten tai myötä —
Uskoen voittoon…