— Mutta onhan ylempääkin uskoa?
— Minä en tunne…
— Sietäisi tutustua. Uskaltaisitteko tutustua, jos lainaisin pari kirjaa?
— Uskallan tietystikin. Luen hirveän mielelläni. Koulutyttönä himoitsin kaikkia kirjoja…
— Hauska kuulla! Kaiken tutkimishalu on ihmisen paras ominaisuus!
— Niin. Minua niin poltteli etten saanut jatkaa ylioppilaaksi asti…
— Mutta kuinka ihmeessä teistä sitten on tullut dia…?
— Voi älkää puhuko. Mamma-vainajan mieliksi tulin vastaanottaneeksi tämän toimen.
Neiti Winterbergin valkoisen otsan ylitse näytti liukuvan pilvenvarjo.
— Anteeksi, — sanoi kavaljeeri ääntään hiljentäen. — En tiennyt että äitinne jo on kuollut.