— Voi pappa rukka, — huudahti poika nähden myrskyn nousevan: — en minä usko läheskään kaikkeen mitä siinä kirjassa sanotaan.
— Mutta tottakai uskot päätotuuksiin? ahdisti isärovasti.
— Mitä pappa pitää päätotuuksina?
— Etkö sinä itse tiedä?…
— En!
— Päätotuudet… sopersi pappisvanhus jäykässä mielenliikutuksessa — päätotuudet ovat tietysti ne, jotka katekismuksessa luetellaan. Esimerkiksi että meillä on Jumala, joka on kolmiyhteinen. Että Jeesus oli oikea Jumalan poika, joka sikisi Pyhästä Hengestä… Ettei kukaan ihminen voi tulla autuaaksi mitään muuta tietä kuin uskomalla Vapahtajan ristinkuolemaan ja Lunastajan vereen ja… ja…
— Eivät ne ole päätotuuksia! keskeytti poika jyrkästi. — Enkä minä niihin usko…
— Etkö sinä siis usko että Jeesus oli Jumalan poika?
Isärovastin ääni värisi ja leuvat vavahtelivat.
— En! vastasi papinpoika varmasti.