— Tämä nyt jotakin on, — arvosteli lukija — täällä löytyy
"Esimerkki Noitain, Welhoin ja Myrrysmiesten kelvottomuudesta."
— He, he, — naurahti isäntä, — ovatpahan räntänneet! Se minun äitivainajani näitä ahkerasti viljeli.
— Niin, on lampaan päässä parempiakin paikkoja, — sanoi maisteri ja otti kolmannen kirjan. Ei siinäkään ollut tallella alku- eikä loppulehtiä, joten hän ei tiennyt, mikä se oikein oli. Hän löysi siitä osaston:
'Totisen Christillisyyden Edesvastaus, Muutamita Lihan ja Weren esteitä ja Kaunistelemisia vastan, Jumalan puhtaasta sanasta ulosotettu, itzekullekin waroituxexi ja parannuxexi. — —
'Me kannam meidän tavaram savisis astioisa…
'Kysymys: Kerran olla vijnapääsä, ei se nijn paljo haitta? Wastaus: Se on Satanan oppi nijden kautta, joiden omatundo poldettu on.'
'Saa kuitengin vihastua? Wastaus: Vaan ei syndiä tehdä.'
'Ei yxi kova sana henge ota? Wastaus: Hambat ovat usiasti keihäs ja nuolet. Ja kaikki ruta on lihan työ.'
— Tämä on hauska kirja! sanoi papinpoika ja alkoi lukea aamuvirsiä:
"Uni meit saatti nukkuman.
Pirut pyyti synnis hukkuman;
Mutt Herran pyhät Engelit,
Meit ymbärins lendelit."