Vielä muillen kevät-vuokko
»Hymyy niinkuin enkel'» ain
Minusta on sinivuokko
Pieni, kehno kukka vain!
2.
Puolestani kehuskelkoot
Kevättään ja keijujaan!
Lipein lauluin riehuelkoot
Kevät-tuulen toivojaan!
Minä hämyn leino lapsi
Syksyä vain kiittelen,
Syksyn keltalehtysistä
Lauluinkin solmeilen!
Minä hämyn leino lapsi
Murhettain vain huokailen,
Toivoja kun en mä saanut
Siksi niistä laula en.
(Suomussalmella syksyllä 1896).
Öisiä ajatuksia.
1.
Miks yö on mulle tuttavin,
Miks syksyn taivas valtavin?
— Tuo taivo, jolta harvoin vaan
Luo tähti tuikettaan?
Siks lie se mullen tuttavin,
Siks yö lie mullen valtavin:
— Ett' elämäinkin vainen on
Yö synkkä, valoton — —