Kilon voita ehkä.
(1920.)
KOMMUNISMIN AIKAKAUDELLA
Niiden lukuisien taikka oikeastaan lukemattomien väärinkäsitysten ja kuvittelujen joukossa, joita tästä kansasta on ollut vallalla, on piintyneimpiä ja yleisimpiä se, että tämä kansa olisi muka vanhoillisuuteen taipuvaista ja hidasta uudistuksiin.
Viime vuodet ja vuosikymmenet ovat järisyttävällä tavalla osoittaneet, ettei mikään ole suurempi harhaluulo. Tämä kansa on aina etunojassa, olipa kysymys mistä uutuudesta hyvänsä, ja tulee oikein kipeäksi, jos jokin muu maa tai kansa jossakin uudistuksessa ennättää siitä kukon askeleen verran edelle.
Uudet aatteet menevät tähän kansaan niinkuin häkä. Etteivät ne siihen vanhalla ajalla menneet, johtui vain siitä, ettei vanhalla ajalla ollut mitään uusia aatteita. Nykyisin on kommunismi se taikasana, jonka lumoissa sadattuhannet tässä maassa toikkaroivat, nähden unta seisaallaan ja silmät auki, ja kommunismi se askarteli Ruhtinansalmen Juntusen aivoissa silläkin hetkellä, jolloin hänen vaimollaan oli käsissä se tilaisuus, josta Kalevalassa sanotaan, että
»Päästä piika pintehestä,
Vaimo vatsanvääntehestä».
Kaikki meni kuitenkin onnellisesti. Uusi Juntunen oli ukko-Juntusen sukupuolta, ja niinkuin kajaanilaisessa kommunistiäänenkannattajassa »Työväen Lehdessä» olleesta ilmoituksesta näkyi, sai nuori Juntunen ristimänimekseen Osmo Kommuni.
Usko Kommuni olisi kuitenkin ollut yhtä hyvä nimi ja vielä paremmin vastannut Juntusen ja Juntuskan maailmankatsomusta.
Kommunistisella maailmankatsomuksella on kuitenkin omat vastuksensa ja vihollisensa, ja Karstulassa tekevät koiratkin haittaa kommunistisen yhteiskuntajärjestyksen valtaanpääsylle, ainakin porvarien koirat, sillä kirjeenvaihtajamme ilmoittaa meille, että täällä Karstulassa on eräs kiihkeä kommunisti, joka läksi kiertämään ympäri kuntaa yllyttämään puoluelaisiaan vaaleihin ja jakamaan heille räikeään kommunistiseen henkeen sepitettyjä vaalijulistuksia. Tällä matkallaan yöpyi hän veljensä, varakkaan maanviljelijän, luo, joka on maailmankatsomukseltaan yhteiskuntaa säilyttävä eli suoraan sanoen porvari. Täällä hän ei uskaltanut hiiskua matkansa tarkoituksesta mitään, vaan kätki paperipinkkansa visusti talon eteiseen, josta ei talonväki tiennyt mitään.