Huusi Gogol.

Muista, lukijani:

Hajasäärin, jalka tuettuna!

Ettei se peijakas näet hievahtelisi paikoiltaan.

(1921.)

EN TIEDÄ, USKALLANKO SITÄ KERTOA

sillä on olemassa mahdollisuus — vaara piilee, pyörii — että melkein koko Suomen kansa, luettuaan tämän selostuksen loppuun, ryntää ylös istuinpaikoiltaan ja asumasijoiltaan ja lähtee painumaan Koivistolle. Ja että siinä kansainvaelluksen tungoksessa joukko vähäväkisiä, heikkoja, vaivaisia ja vanhuudenraihnaita, tulee tallatuksi muhennukseksi.

Mutta minä pelkään, ettei asiaa voida auttaa. Minun täytyy täyttää historiallinen tehtäväni ja kertoa asia niinkuin se on.

Lukija ehkä on huomannut, että tasavalta viime viikon lopulla sai jokseenkin odottamattoman ja suhteellisesti tuntuvan väkiluvun lisäyksen.

Väkiluvun lisäys läksi sattuneesta syystä eräänä yönä nopeassa tahdissa kävelemään Kronstadtin nimellä tunnetulta paikkakunnalta jäätä pitkin Suomen puolelle, ja saavuttuaan tämän valkoisen h—tin rantaan katsahti ympärilleen ja sanoi, että tässä me nyt sitten olemme, rakkaat naapurit, tehkää kanssamme mitä lystäätte. Tässä seisomme emmekä muuta voi, niinkuin oppi-isänne Martti sanoi.