Nerot ilmaisivat olevansa haluttomat ryhtymään toimenpiteisiin kommunistikirjurien nahkan pelastamiseksi, koska kokemus on sekä Venäjältä että muualtakin todistanut, että missä kommunistit pääsevät päällepäsmäreiksi, siellä ovat nerojen ja älymystön omat nahkat ja kaulat paljon vakavammassa vaarassa kuin konsanaan kommunistien nahka ja sileä kurkku porvarillisessa yhteiskunnassa.

Allekirjoittanut valtuutettiin tästä ilmoittamaan nerojen puolesta
»Vapaalle Sanalle» ja muille bolshevikeille.

Tämän jälkeen keskusteltiin kysymyksestä, »onko meillä tosi-neroja — vaiko ainoastaan olemattomia, täyttämättä sen käsitteen edellytyksiä, valhe-neroja», ja tuli kokous yksimielisesti siihen päätökseen, että ainakin kokouksen jäsenet olivat kieltämättä todellisia neroja, koska he edellämainitulla päätöksellään ovat pätevästi, selkeästi ja vastaansanomattomasti osoittaneet »tulevansa pysymään ymmärrykselleen rehellisinä».

Sitäpaitsi pyysivät nerot sanomaan terveisiä.

(1921.)

»APUHARVENNUSTA» SANOMALEHTIMETSÄSSÄ.

Me emme tienneet, että Trotskilla on semmoinenkin komitea, joka harkitsee Neuvosto-Venäjän sanomalehtiasioita.

Mutta nyt sen tiedämme, sittenkun Trotskin komitea on antanut asiasta mietintönsä.

Komitea — s.o. Trotski — on läjännyt yhden kappaleen kutakin nykyisen Venäjän äänipasuunaa eteensä pöydälle, katsellut läjää ensin ääreltään ja sitten huoneen toisesta päästä ja tullut siihen päätökseen, että lehtiä on multum plus plurimum, niinkuin latinan kieliopissa asiasta sanotaan.

Paljon, vieläpä liian paljon. Mihin kelpaa tämä paperin haaskaus?