Tämä on juuri sitä kaikkein harmittavinta joukkoa. Jota on valitettavasti paljon. Typerintä ja itsekkäintä ainesta koko luomakunnassa, ja vielä typerämpää kuin itsekästä. Sillä jos itsekkyys veisi voiton typeryydestä, niin juuri se itsekkäisyys panisi ajattelemaan, että tässä alkaa olla oma raha ja paha maha vaarassa.
Kommunistit ovat nekin sekä typeriä että itsekkäitä, mutta aivan toisella tavalla. Ne eivät lepää n.s. laakereillaan. Ne ovat semmoisessa puuhassa, että liepeet liehuvat. Lakkoliike laajenee laajenemistaan, mitä lähemmäksi vaalit lähenevät, ja uhka on olemassa semmoinen, että ajetaan asiat yhtä kyytiä suurlakkoon asti. Kun sitten on joutilasta sakkia tarpeeksi, niin… mitä sitten tapahtuu, sitä ei aivan selvästi sanota semmoisissa paikoissa, joissa se voi tulla porvarinkin kuuluville. Mutta arvaahan sen sanomattakin. Iskekäämme vain ovelasti silmää ja nyökäyttäkäämme päätä. Kyllä me ymmärrämme toinen toisemme tarkoitukset, vaikka välistä haastelemmekin esikuvien ja tunnustähtien kautta. Emme ole niin tyhmiä.
Varkaudessa, niinkuin tiedämme, on ollut käynnissä suuret lakkomeiningit. Niihin liittyy seuraava eräästä Kuopion lehdestä lipsauttamamme pikku-uutinen:
»Varkaudessa ovat poliisiviranomaiset kuulustelleet erästä henkilöä, joka oli ollut lakkokokouksessa, jossa muuan lakkokiihoittaja esiintyi. Tämä henkilö on kertonut, että kiihoittaja, jota hän ei tunne ja joka tuskin lienee mitään nimeä käyttänytkään, oli kehoittanut työläisiä vankasti pysymään lakossa, sillä, oli kiihoittaja kehunut, kyllä rahaa saadaan, toveri Lenin sitä lähettää ja on jo lähettänyt 25 milj. mk, lisää tulee, niin että voitte huoletta olla lakossa. Kautta maan, niin oli agitaattori edelleen ilmoittanut, pannaan pyörät seisomaan».
Tämä on sitä kommunistista uskoa, joka kyllä menee erääseen osaan työväkeä kuin häkä huonoon päähän. Ja meistä se ei ole niinkään perusteetonta kuin se tylsä porvarillinen usko, josta edellä huomautimme.
Tosin ei tunnu uskottavalta, että toveri Leniniltä enää kovinkaan paljon riittää miljoonia kaiken maailman lakkolaislaumojen elättämiseksi. Toveri Leninillä on peijakkaan paljon murhetta omienkin laumojensa elättämisestä, ja kirkkojen tultua ryöstetyiksi alkaa Venäjä olla kutakuinkin kaput kullasta ja muusta sopivasta maksuvastineesta. Sitäpaitsi on toveri Leninin terveys tätä nykyä arveluttavasti rempallaan, niin että Moskovassakin on mahdollisesti jotakin muuta ajattelemista kuin savolaisten kommunistijätkien onnellistuttamista uusilla suurlahjoituksilla.
Mutta varmaankin ovat tämänkaltaiset »pyörien seisottajat» aikaisemmin saaneet suurelta toveriltaan tuntuviakin avustuksia, niin ettei ole ihme, jos he kukaties vieläkin ovat siinä luulossa, että toveri Leninillä on Aladdinin taikalamppu, jonka henget kantavat hänelle vaunulastittain uutta kultaa, kun entinen loppuu.
Mutta olipa kuinka tahansa: typerintä ja itsekkäintä ainesta koko luomakunnassa ovat ne porvarit, jotka tällaisena aikana eivät ota äänellään osaa isänmaansa tukemiseen. Sellainen joukko olisi ainakin joka kolmas vuosi kylmässä vedessä pieksettävä.
(1922.)