Seuraavana iltana levisi kuitenkin huhu, että kommunistit olivat jatkaneet yltiöpäistä työskentelyään, niinkuin ei mitään olisi tapahtunut, ja t.k. 6 p:nä lähetti ammattiosasto jälleen kurkistelijat ottamaan selkoa siitä, millä kannalla vallankumouksellisuus ja kommunistinen aate olisivat propsien lastauspaikalla.
Ja kurkistelijat palasivat takaisin tukka ja silmät pystyssä ja kertoivat kauhistuneille soluille, että nyt ne vallan riiviössä ovat ja olivat ruokatunnillaankin lastaamassa, niin että vaunut rytisivät.
»Kansan Työn» kirjeenvaihtaja ei ole jaksanut kestää sitä jännityksen hirveätä höyrynpainetta, jonka nämä maailmanlopun tapahtumat ovat Hiitolassa nostattaneet, vaan on avannut varaventtiilin ja kirjoittanut asiasta selonteon »Kansan Työhön», lausuen lopuksi ääni vapisten: »Mikähän soppa tästäkin vielä syntyy? Sopii mainita, että tämän ylityön antaja on myöskin kommunistijärjestön jäsen ja on hyväksytty luottamusmiehen tehtäviin yllämainitulle lautapihalle jo viime vuodeksi, mutta nyt on kuukauden ollut työnantajain apurina. Kysyn häneltäkin, sopiiko se sosialistiseen yhteiskuntaan».
Tämä on käärmeellinen ja pureva kysymys. Emme tiedä, kykeneekö kommunistijärjestön luottamusmies siihen ollenkaan vastaamaan. Me hänen sijassaan vastaisimme nöyrästi, että eihän se työnteko tietysti sosialistiseen yhteiskuntaan sovikaan, mutta kun sitä vielä ollaankin tässä ohranamaisessa valkojehujen valtakunnassa, niin arvelimme että tuota noin…
(1923.)
OPPIPAS RYSSÄ HIIHTÄMÄÄN!
Tsaarivallan aikana ei ryssä oppinut tuhannessakaan vuodessa hiihtämään.
Mutta tuli neuvostovalta, Lenin tuli ja Trotski tuli, ja juks kaks ryssä hiihdon oppimaksi.
Ja mitä nyt sanoo Sakari Pälsi? Ha ha ha!
Tri Pälsi on epäillyt ryssän hiihtotaitoa. Eikä vain taitoa vaan kehityskykyäkin. Jouluksi ilmestyneessä kirjassaan puhuu hän ylimielisessä äänilajissa ryssän hiihtämisestä. Hän pilkkaa sitä. Näin hän muunmuassa kirjoittaa: »Venäläiset olivat aikaisemminkin koettaneet opetella hiihtäjiksi. Muuan helsinkiläinen hiihtäjämestari palkattiin maailmansodan alussa opettamaan tätä taitoa venäläisille sotilaille, ja tsaarin armeijalle tilattiin suksia Ruotsista sekä sauvoja Suomesta. Mitä tuloksia näistä toimista aikoinaan lienee ollutkin, varma vain on, että venäläisiltä jäi sillä kertaa hiihto oppimatta, ja heidän jalkaväkeänsä uppoili avuttomina joukkoina Karpaattien kinoksiin».