Nimismies oli vaatinut hra Tanneria ilmoittamaan nimensä.
Sellaiseen raakalaisuuteen voi valkoinen terrori tässä porvarillisessa yhteiskunnassa johtaa.
Mutta nimismiehellä oli nyt kerta kaikkiaan se vanhoillinen ja epäkansanvaltainen käsitys tehtävistään, että kun pahamaineiseen pesään saapuu tuntematon mies pitämään kokousta tunnettujen punikkien ja ehdonalaisten kanssa, niin täytyy viranomaisten ainakin tietää, kuka se vieras on, joka kunnioittaa Mouhijärveä läsnäolollaan.
Hra Tannerilta on kysytty, että miksi hän herran nimessä sitten ei tahtonut nimeänsä ilmaista.
Hra Tanner on selittänyt, että häntä »huvitti» olla sanomatta nimeään.
Mutta me arvaamme, mikä takana piilee.
Tiedämmehän, että jättiläisten valta vanhaan aikaan perustui siihen, ettei kukaan tiennyt heidän nimeään.
Olettehan lapsuudessanne lukeneet Topeliuksen »Lukemisista lapsille» jättiläissadun ukko Finnistä.
»Ol' vanha jättiläinen muinoin, puun mittainen ja julma partasuinen. Hän oli Pohjoismetsän asukas ja jättiläisten aimo kuningas».
Noh, hra Tanner ei tosin ole varreltaan ja vartaloltaan mikään jättiläinen. Ei sinne päinkään. Mutta hän kai lukeutuneekin niihin nykyaikaisiin hengen jättiläisiin, joista ei maassamme ole mitään puutetta.