Neuvostohallitus hajoitti paikallisten neuvostojen edustajakokouksen asevoimalla ja julisti sen valkokaartilaisten pimittämäksi durakkijoukoksi, mutta hiljaisessa mielessään ei Lenin, joka on teräväpäinen mies, voinut olla myöntämättä edustajakokouksen huomautuksia perustelluiksi.
Lenin mietti asiaa puolitoista minuuttia — eikä kaksi minuuttia, niinkuin ulkomaalaiset vallankumouksen viholliset olivat ilkkuen väittäneet — ja teki sitten päätöksensä.
Sen tuloksena oli neuvostohallituksen päätös, jossa säädettiin:
Koska 52-viikkoinen vuosi on porvarillista perua ja kyllä riittävä laiskoille vastavallankumouksellisille rosvoja riistäjäkoplille, jotka eivät oikeastaan tarvitse yhtään viikkoa, niin määrätään täten, että neuvostovuosi on viime tammikuun 1 p:stä lähtien laskettava 104-viikkoiseksi. Alas imperialistiset porvarirosvot! Eläköön neuvostovallankumous! Kaikkien maiden proletaarit liittykää kylki kylkeen! Tuhotkaa hallituksenne ja perustakaa neuvostovallat!
Täten saatiin taas vuosi riittämään — toistaiseksi.
(1920.)
EI VAIN TUNNUSTETA
Tiukassa tuntuu olevan.
Olipa kerran muudan Koltshak.
Hän nousi kuin musta pilvi idässä, ja hänen kerallansa oli paljon kansaa, ja hän ryhtyi Venäjää valloittamaan.