Useat läsnäolijat lausuivat mielipiteenään, ettei se ole luultavaa ja että kyllä tässä aina keinot keksitään, jos sattuisikin ohranoita tulemaan.
Toveri Kuusinen, kun oli ensin keskusteltu arkipäiväisistä asioista ja ohranan loukuista, ryhtyi kyselemään Pöllölän kommuunin valtiollisesta valistustyöstä, ja kysyi tämän ohella sitäkin, onko Pöllölän internaaleilla jo kommunistin katkesmusta.
Tähän vastasivat läsnäolevat kieltävästi, minkä johdosta toveri Kuusinen lausui surkuttelunsa, ilmaisten kommunistisen katkesmuksen tärkeyden järkiperäisessä vallankumoustaistelussa käsitteiden tosiperäiseksi selvittämiseksi vähemmän luokkatietoisille kansanaineksille.
Tov. Simo Turtiainen myönsi, että olisihan se hyvä olla katkesmus, mutta kun ei ole.
Toveri Kuusinen ilmoitti, ettei hänellä ole painettua katkesmusta mukanaan, mutta että hän osaa sen ulkoa, joten se voidaan kirjoittaa vaikka tänä iltana, jos tuonne aittaan nostetaan tuolta kahvilan puolelta se pienempi pöytä ja läkkilamppu.
Toveritar Reeta Sinkkonen kiiruhti niiaten vakuuttamaan, että se pöytä kyllä joutaa.
Tov. Kuusinen ilmoitti, että häneltä on käsi kipeänä, kun on loukannut sen ohranan kynsistä paetessaan, mutta jos tämä Hilta Kukkasjärvi, joka oli tuonut hänelle aittaan virvokkeita, tulisi hänelle kirjuriksi, niin hän sanelisi sille.
Muutamat läsnäolevat todistivat Hilta Kukkasjärven hyvin kirjoitustaitoiseksi, ja Justus Tiilikainen ilmoitti:
— Tämä Hilta kun on meidän kommuunin pikasihteeri Mikko Tarjuksen morsian, niin tämähän se aina Mikollekin kirjoittaa pöytäkirjat puhtaiksi.
Kaikkien läsnäolijain hyväksyttyä kommunistisella mielihyvällä Hilta Kukkasjärven toveri Kuusisen sihteeriksi kommunistin katkesmuksen toimitustyössä, nostettiin Reeta Sinkkosen pienempi pöytä aittaan, minkä jälkeen toveri Kuusinen ja Hilta Kukkasjärvi sulkeutuivat aittaan ja ottivat avaimen ovelta, ettei kukaan iltamavieraista tulisi kurkistelemaan ja häiritsemään katkesmuksen kirjoittamista, iltaman kun piti alkaa tunnin päästä.