Kalajoen emännän harha-askel oli suuri edistysaskel. Ilmanennustusprobleemi voitanee nyttemmin katsoa lopullisesti ratkaistuksi. Koko juttuun tarvitaan vain yksi emäntä ja yksi ruostunut rautanaula. Ja molempia välineitä lienee kyllä saatavissa joka kylässä. Hyvin mahdollista tosin on, ettei se verenmyrkytysjuttu pääty jokaiselle emännälle yhtä onnellisesti kuin kalajokelaiselle, mutta kaikissa yrityksissähän on oma "riskinsä", ja tiede on kautta aikojen vaatinut uhrinsa.
Ensi heinäntekoajan lähestyessä tietävät siis isännät, mitä on tehtävä: emännät ja ruostuneet rautanaulat esille!
Kesäisen illan kullasta
Niin astui herra toimitussihteeri eteeni tuima, päättäväinen ilme kasvoillaan, laski oikean kätensä pöydälläni olevalle upeakantiselle Suomen valtiokalenterille 1914 ja vannoi silmävalkuaisiaan muljautellen, ankaran valan, ettei hän enää julkaise pitkiä oljenkorsia lehdessä, ei vaikka ne ulottuisivat täältä Espooseen.
Eilen näet saapui arv. toimitukselle suuri kirje, joka oli varustettu puutteellisesti postimerkeillä, jonka johdosta postilaitos esitti arv. toimitukselle 20 pennin jälkivaatimuksen.
Koska arv. toimitus luonnollisesti otaksui että kirjeessä oli vähintäänkin maanjäristysuutinen, niin arv. toimitus maksoi silmää räpäyttämättä vaaditun summan, tarttui saksiin, leikkasi suuren ruskean kuoren auki ja veti sieltä esiin puolen kolmatta metrin pituisen oljenkorren.
Pitkiä olkia onkin saapunut maakunnasta niin runsaasti, että ajattelimme ensin vuokrata heinämakasiineja ja säilyttää ne siellä siltä varalta että maassa ensi talvena mahdollisesti syntyisi rehunpuute, jossa tapauksessa niistä olisi todellista siunausta laajoille kansankerroksille.
Mutta kun kaksikymmentä penniä on kovin kallis hinta pitkällekin oljenkorrelle, sille kun näet tulee hintaa lähemmäs 10 penniä metrille, niin olemme päättäneet luopua aikaisemmasta suunnitelmastamme, ja on allekirjoittaneen tehtäväksi jäänyt kääntyä Suomen pitkäolkisen kansan puoleen kohteliaalla pyynnöllä, että meille osoitetut olki- ja väkirehulähetykset keskeytettäisiin, sitäkin suuremmalla syyllä kun emme ole vielä sillä kehitysasteella että voisimme olkia y.m.s. luonnontuotteita itse suoranaisesti ja välittömästi käyttää ravinnoksemme ja nautintoaineiksemme. Jos ne olisivat esim. mansikka- tai kirsikkalähetyksiä, niin olisi asianlaita vallan toinen.
Tämä kesä on muuten tähän saakka ollut kaikinpuolin lupaava. Paitsi sitä, että oljenkorret kasvavat kirkontornin korkuisiksi, on Amerikassa saatu selville suomalaisten sukulaisuus apinain kanssa. Daily Expressin tietojen mukaan on eräs harvinainen suomalainen ihmisapina saatu kiinni ja on varmassa tallessa. Pian kai lähettävät täältä hakemaan lisää.
Tri Knox siirsi erään suomalaisen siirtolaisen Ellis Islannille miehen ruumiinrakennuksen eriskummaisuuden takia ja Johan, joksi tri Knox nimittää häntä, on tohtorin mielestä "puuttuva rengas" (apinan ja ihmisen välimuoto). Eräälle haastattelijalle on tohtori Knox ilmoittanut kuulleensa suomalaisilta siirtolaisilta ihmeellisiä taruja muutamien miesten eläimenkaltaisuudesta. Ne ovat merkillisiä kertomuksia siitä, miten he kesyttävät villejä eläimiä, ja tohtori Knox kuuluu arvelevan, että hänen Johaninsa tavalla tai toisella voisi antaa selitystä näihin legendoihin.