(Alan tulla itsekin tätä kirjoittaessani niin haikealle mielelle, että kiiruhdan vaihtamaan puheenaihetta).
Keiteleen entinen kirkonisäntä on laittanut itselleen hännän ja kävelee kirkonkylällä mainitulla hännällä koristettuna.
Hän on ollut kirkonisännän toimessa kokonaista 33 vuotta, ja olisi toivonut, että hänet viime maaliskuussa pidetyssä kirkonkokouksessa olisi valittu tähän virkaan 34:nneksikin vuodeksi.
Niin ei kuitenkaan tapahtunut, vaikka hän vaalitilaisuudessa huomauttikin hoitaneensa virkaa jo alun neljättäkymmentä vuotta ja oli omien sanojensa mukaan jo tuolla ajalla ehtinyt tehdä hyvää ja pahaakin. Tai ehkä juuri siitä syystä.
Syrjäytetty entinen kirkonisäntä valitti päätöksestä tuomiokapituliin, mutta valitusta ei ole vielä ratkaistu, ja uusi mies astui kirkonisännän istuimelle toukokuun 1 p:nä.
Kun tämä uusi virkamies ei ollut ensimmäisenä sunnuntaina toimessaan kirkossa, käveli vitkansa menettänyt seuraavana päivänä kylällä oudossa asussa. Hän oli tehnyt katajista hännän, pannut sen nuoraan ja ommellut nuoran pään takkinsa helmaan. Vastaantulijoille kertoi hän katkera sävy äänessään saaneensa tuon hännän Keiteleen seurakuntalaisilta muistoksi 33-vuotisesta toiminnastaan kirkonisäntänä.
Tämän keksinnön johdosta voisi erästä tunnettua sananlaskua mielestäni hiukan tarkistaa, niin että se tulisi kuulumaan:
"Nuoruus ja hulluus, vanhuus ja häntä".
Miksi Taavettia lyötiin kaksi tuumaa paksulla kepillä.
Taavetti Junnia on lyöty Luumäellä kaksi tuumaa paksulla kepillä seitsemän kertaa takapuoleen ja vähän ohuemmalla kepillä kaksi kertaa samaan asianomaiseen paikkaan.